Työelämän vuorovaikutustaidot – Tunnista toimintamallisi

Työelämän vuorovaikutustaidot – Tunnista toimintamallisi
8.11.2016 No Comments » Sanna Kinnunen, Vuorovaikutus Sanna Kinnunen

Tiesitkö, että joka viides projekti epäonnistuu tehottoman viestinnän ja vuorovaikutuksen takia? Toimivalla vuorovaikutuksella taas päästään 70-80 %:n todennäköisyyteen projektin tavoitteiden saavuttamisesta, vieläpä aikataulussa ja budjetissa. Vuorovaikutuksen toimivuus on siis keskeistä tuloksellisen työn tekemiseksi, mutta myös työssä jaksamisen ja työtyytyväisyyden kannalta. Toimivan vuorovaikutuksen avulla pystytään kääntämään tiimiläisten erilaisuus rikkaudeksi ja tukemaan esimerkiksi innovatiivisuutta.

Työyhteisöissä tarvitaan erilaisia vuorovaikutustaitoja toimivan yhteistyön rakentamiseksi ja on myös hyödyllistä, etteivät kaikki tiimiläiset ole samantyylisiä. Esimerkiksi tiimin, jossa on monta esilläoloon ja johtamiseen tottunutta henkilöä, voi olla vaikea löytää yhteistä suuntaa ja sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Toisaalta taas tiimi, jossa on vain hiljaisempia tarkkailijoita, ei välttämättä saa muodostettua tehokasta toimintasuunnitelmaa. Keskeistä olisikin arvostaa erilaisia tyylejä tehdä asioita.

Missä asioissa sinä pärjäät erityisen hyvin työyhteisösi vuorovaikutustilanteissa? Oletko kenties keskustelua eteenpäin vievä ja ratkaisuja ehdottava hahmo vai onko sinulle luontevampaa kuunnella ja harkita omia puheenvuorojasi? Alla käydään läpi esimerkkejä vuorovaikutustaitojen osa-alueita, joilla on kaikilla paikkansa työyhteisön vuorovaikutustilanteissa. Taidot on esitetty toimintamalleina ja voit todennäköisesti tunnistaa omasta toiminnastasi useampia malleja.
[row bg_color=”bg_color1″ font_color=”white_section”][column size=’col-md-12′]

Kuuntelija

Hyvä kuuntelija antaa useimmiten muille puheenvuoron ennen omaa kommentointiaan. Hän kuuntelee muita ja punnitsee vastauksiaan huolellisesti. Kuuntelija on myös herkkä toisten tuntemuksille eikä häneltä jää monesti huomaamatta, jos jollakulla työyhteisössä on paha olla. Kuuntelija on taitava antamaan toisten puheenvuoroille painoarvoa ja hän näkee myös hiljaisuuden myönteisenä. Hänen kanssaan keskustelemisesta jää useimmiten huomioitu olo. Tutkimuksessa on todettu johtajan myönteisen tunnepitoisen läsnäolon edistävän tiimiläisten luovuutta, joten kuuntelijan ominaisuuksista voi olla erityisen paljon hyötyä johtajan työssä. Toisaalta jos kuunteluun ei yhdisty keskustelevaa otetta, voi kuuntelijaa olla haastava saada kommentoimaan työyhteisön ratkaisua vaativia asioita. Kuuntelijalla voi myös olla haasteita ilmaista omat mielipiteensä.[/column][/row]
[row bg_color=”bg_color6″ font_color=””][column size=’col-md-12′]

Harkitsija

Harkitsijan vastaukset ja kommentit ovat tarkkaan mietittyjä. Hän katsoo asioita useista näkökulmista ja haluaa perehtyä kunnolla käsillä olevaan asiaan. Harkitsijan rooli on usein arvokas työyhteisön päätöksentekotilanteissa, sillä hän voi toppuutella häitköityjä ratkaisuja. Toisaalta nopeaa päätöksentekoa vaativat tilanteet voivat ahdistaa harkitsijaa, joka haluaisi punnita rauhassa vaihtoehtoja. Tutkimuksessa onkin havaittu, että harkitseva tyyli sopii analyyttisiin päätöksentekotilanteisiin, kun taas nopeammissa tilanteissa intuitiivinen päätöksenteko on tehokkaampaa. Hänen näkemyksensä saattavat myös jäädä kuulematta, jos ryhmässä on paljon hallitsevia ja nopeasti eteneviä ihmisiä.[/column][/row]
[row bg_color=”bg_color5″ font_color=”white_section”][column size=’col-md-12′]

Esiintyjä

Esiintyjä on vuorovaikutuksessa aktiivinen ja saattaa jopa dominoida keskustelua. Hänen tyylinsä esittää asioita saattaa sisältää dramaattisia vivahteita ja hän kertoo mielellään esimerkkejä omasta elämästään. Esiintyjä osaa yleensä viihdyttää ryhmää ja keventää tunnelmaa, mutta kun pitäisi tehdä päätöksiä ja edistää asioita, voivat esiintyjän jatkuvat kommentit alkaa ärsyttää. Ilmaisuvoimaisen esiintymisen on havaittu olevan yhteydessä toisaalta avoimuuteen ja dramaattiseen vuorovaikutukseen, toisaalta taas vähäisempään muiden huomioimiseen. Esiintymisen taustalla voi olla tarve saada hyväksyntää, jolloin esiintyjä voi ottaa hyvinkin raskaasti asiaan johdattavat kommentit tai puheenvuorojensa keskeyttämisen.[/column][/row]
[row bg_color=”bg_color8″ font_color=”white_section”][column size=’col-md-12′]

Ratkaisija

Ratkaisija vie työryhmän vuorovaikutusta eteenpäin ja päätyy usein puheenvuorojen jakajaksi. Hän huolehtii siitä, että pysytään kiinni käsillä olevassa tehtävässä. Ratkaisija keskittyy toimintavaihtoehtojen määrittämiseen ja pyrkii saamaan nopeasti sovittua suunnan, mihin lähdetään etenemään. Hän sanoo monesti viimeisen sanan päätökseen, jos muut ovat epävarmoja tai harkitsevat eri vaihtoehtojen välillä. Ratkaisijan voi olla vaikea toimia ryhmissä, joissa harkinta painottuu ja ratkaisuihin päästään hitaasti. Ratkaisija saattaa myös jyrätä hiljaisemmat ja harkitsevammat tiimiläiset ajaessaan tehtävän suorittamista. Tehtävä- ja suhdekeskeisiä johtamistyylejä tutkittaessa on havaittu tehtäväkeskeisyyden johtavan tiimin suurempaan tehokkuuteen, kun taas suhdekeskeinen johtamistyyli on aikaansaanut voimaakkampaa yhtenäisyyttä ryhmässä.[/column][/row]
[row bg_color=”bg_color6″ font_color=””][column size=’col-md-12′]

Ideoija

Ideoija tuottaa erilaisia toimintavaihtoehtoja ja on luova. Vuorovaikutustilanteissa hän innostuu herkästi asioista. Ideoija on monesti ennakkoluuloton ja heittää ilmoille sellaisiakin ajatuksia, joita muut eivät välttämättä uskaltaisi sanoa ääneen. Ideointiin taipuvaisten rekrytoiminen esimerkiksi yliopistoihin on nähty keskeisenä innovaatioiden edistämisen keinona. Ideoijan voi olla välillä vaikea pysyä konkretiassa ja etenkin rutiiniluontoisissa kokouksissa hänen osallistumisensa voi olla vähäistä. Myös tarkkojen yksityiskohtien huomiointi saattaa jäädä ideoijalta, mikä voi ärsyttää tarkempaa kollegaa.[/column][/row]
[row bg_color=”bg_color4″ font_color=”white_section”][column size=’col-md-12′]

Rajaaja

Rajaaja on tarkka ja huolellinen sekä hoitaa tunnollisesti tehtävänsä. Hän on selvillä budjetista ja aikataulusta pyrkien huolehtimaan näiden toteutumisesta myös työryhmän työskentelyssä. Rajaaja tuo vuorovaikutustilanteissa esille reunaehtoja ja arvioi kriittisesti eri vaihtoehtojen toteutettavuutta. Rajaaja voi vaikuttaa huolettomampien tiimiläisten mielestä pikkutarkalta ja turhistakin huolehtivalta, mutta hänellä on keskeinen rooli tehtävän edistämisessä. Välillä rajaaja voi kuitenkin todella takertua epäolennaisiin asioihin. Tutkimuksessa on havaittu, että esimerkiksi perfektionismia on sekä joustavaa että joustamatonta tyyppiä. Joustava tyyppi on hyvä organisoimaan asioita ja osaa sopeuttaa vaatimuksiaan tilanteen mukaan, kun taas joustamattoman tyyppi on hyvin itsekriittinen ja saattaa jäädä kiinni yksityiskohtiin.[/column][/row]

Lähteet

Ayal, S., Rusou, Z., Zakay, D., & Hochman, G. (2015). Determinants of judgment and decision making quality: the interplay between information processing style and situational factors. Frontiers in psychology, 6.

Chen, J. K., & Chen, I. S. (2012). Creative-oriented personality, creativity improvement, and innovation level enhancement. Quality & Quantity, 46(5), 1625-1642.

De Vries, R. E., Bakker-Pieper, A., Siberg, R. A., van Gameren, K., & Vlug, M. (2009). The content and dimensionality of communication styles. Communication Research, 36(2), 178-206.

Lo, A., & Abbott, M. J. (2013). Review of the theoretical, empirical, and clinical status of adaptive and maladaptive perfectionism. Behaviour Change, 30(02), 96-116.

Madrid, H. P., Totterdell, P., & Niven, K. (2016). Does Leader-Affective Presence Influence Communication of Creative Ideas Within Work Teams? Emotion, 16(6), 798-802.

PMI (2013). The high cost of low performance: The essential role of communications.

Tabernero, C., Chambel, M. J., Curral, L., & Arana, J. M. (2009). The role of task-oriented versus relationship-oriented leadership on normative contract and group performance. Social Behavior and Personality: An International Journal, 37(10), 1391-1404.

Valls, V., González‐Romá, V., & Tomás, I. (2016). Linking educational diversity and team performance: Team communication quality and innovation team climate matter. Journal of Occupational and Organizational Psychology.

Tags

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *