Töissä pitää olla kivaa ja tehdä tulosta

Töissä pitää olla kivaa ja tehdä tulosta
6.2.2017 No Comments » Ajanhallinta, Hanna Markuksela, Sanna Kinnunen, Stressinhallinta, Vuorovaikutus Sanna Kinnunen

Parhailla on mukavaa jo matkalla huipulle. Siksi me psykologit otsikon teesin takana huolehdimme siitä, että valmentamiemme työntekijöiden hyvinvointi ruokkii yrityksesi menestystä. Tutustu tutkittuihin faktoihin, jotka selittävät miksi fiiliksellä on väliä – varsinkin liikevaihdossa mitattuna. Tämän bloggauksen lopussa pääset eläytymään aiheeseen lisää kokeilemalla näytteitä harjoituksistamme.

  • * Innostuneet ja sitoutuneet työntekijät parantavat yrityksen menestymismahdollisuuksia jopa 40 % ja liikevaihtoa keskimäärin 150 000 e/kk

    * Jo kolmen kerran tehokkaalla työhyvinvointi-interventiolla voidaan vähentää sairaslomia 30 %

    * Jokapäiväisestä työhyvinvoinnista huolehtiminen nopeuttaa uuden oppimista ja tavoitteiden saavuttamista

Automaatio ja digitalisaatio ovat mahdollistaneet mekaanisten tehtävien siirtämisen koneille. Sen sijaan avaintehtävissä ihminen on luovuutensa ansiosta edelleen korvaamaton, joten hänen henkinen ja fyysinen työhyvinvointinsa kanavoituu nopeasti tuloksiin.

Erilaisten organisaatioiden tutkiminen useissa eri maissa on osoittanut, että työntekijöiden hyvällä meiningillä on vaikutuksia yrityksen objektiivisesti mitattaviin tuloksiin. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi asiakastyytyväisyydessä ja -uskollisuudessa sekä yksiköiden tuottavuudessa.

Yritykset, joissa työntekijöillä on mahdollisuuksia kehittyä ja päästä toteuttamaan parasta mahdollista osaamistaan, menestyvät jopa yli 70 prosentin todennäköisyydellä verrattuna huonommin voiviin yrityksiin. Lisäksi on havaittu, että urasuuntautuneet ja itsenäiset työntekijät lähtevät helpommin organisaatiosta, jossa ei voida hyvin eikä omaa työtä voi tehdä täysillä nauttien. Myös organisaatioiden sisällä nähdään hyvin ja huonosti pärjäävien tiimien välisiä eroja, jotka selittyvät tiimiläisten työhyvinvoinnilla.

Olisitko uskonut, että kahden työyksikön tulokset voivat erota keskimäärin 150 000 euroa kuukaudessa sen mukaan, kuinka hyvin yksikön työntekijät voivat?

tyontekijan_hyvinvointi_2Entä mitä tutkimustulokset kertovat työinnon ja -hyvinvoinnin yhteydestä sairaslomiin? Jos työn vaatimukset painavat työntekijää, viettää hän huomattavasti enemmän aikaa sairaslomalla kuin paremminvoiva kollegansa. Yllättävää kyllä, tilanteen korjaamiseksi ei välttämättä tarvita massiivisia toimenpiteitä. Tutkimusnäytön perusteella jo 3-4 kerran työhyvinvointi-interventioilla voidaan vähentää sairaslomia keskimäärin 30 prosenttia. Näyttöön perustuvat interventiot eli työhyvinvointia parantavat ohjelmat keskittyvät lisäämään työntekijän voimavaroja sekä tunnetta työn hallitsemisesta erilaisilla tekniikoilla. Tulokset näinkin lyhyistä interventioista ovat säilyneet pidemmissäkin seurannoissa. Kaikkein eniten voimavarojaan kasvattaneilla sairaspäivät jäävät käytännössä kokonaan pois.

Edellä kuvattujen pitkän aikavälin tulosmittareiden lisäksi työhyvinvoinnin merkitys näkyy jokapäiväisessä työnteossa, esimerkiksi luovuudessa ja päivittäisten tavoitteiden saavuttamisessa. Organisaatiokentällä on tutkittu lyhyitä 1-4 kerran interventioita, jotka lisäävät työntekijöiden psykologista joustavuutta eli kykyä toimia tarkoituksenmukaisesti sekä oman mielen sisältä tulevien että ulkoisten paineiden keskellä. Tällöin työntekijän oppimiskyky paranee, jolloin esimerkiksi uuden tietokoneohjelman sujuvan käytön omaksuminen on nopeutuu.

Lisäksi päivätavoitteiden saavuttaminen, kuten myyntitavoitteeseen pääseminen, kehittyy psykologisen joustavuuden lisääntyessä. Hyvinvoivat ja innostuneet työntekijät toimivat tarmokkaammin organisaation yhteisten tavoitteiden eteen ja ovat valmiimpia muuttamaan toimintatapojaan joustavasti tarpeen vaatiessa.

Työntekijöiden hyvinvointiin kannattaa siis todella panostaa ja ottaa siinä avuksi ammatilaiset, jotka tietävät miten tämä tehdään käytännössä.

Aloita harjoittelu heti

VUODEN PARAS TYÖPAIKKA

Vuoden paras työpaikka -harjoitus ohjaa sinut eläytymään tavoitteissasi onnistumiseen ja miettimään pieniä käytännön keinoja, joilla etenet kohti päämäärääsi. Mielikuvaharjoittelun on havaittu vapauttavan ihmistä löytämään työlleen merkitykset, joiden eteen hän on valmis työskentelemään. Konkreettisten tekojen miettiminen ohjaa siirtymään tavoitteista tekoihin jo tänään.

  • 1. Eläydy tulevaisuuteen. Yrityksesi on juuri voittanut Vuoden paras työpaikka -palkinnon ja kuulet palkintotilaisuudessa valinnan perusteet. Mitkä nämä ovat, miksi sinun työpaikkasi on kaikkein parhain?
    Peruste 1.
    Peruste 2.
    Peruste 3.

    2. Jatka pohtimalla, kuinka hyvin kirjaamasi perustelut kuvaavat työpaikkaasi juuri nyt. Oletteko jo saavuttaneet parhaan tason vai voisitteko tehdä jotain vieläkin paremman työpaikan eteen? Mieti konkreettisia tekoja hienoimman mahdollisen työpaikan rakentamiseksi jo tänään.
    Teko 1.
    Teko 2.
    Teko 3.

NOPEA RENTOUTUMISHARJOITUS, KESTO 3:09

Nopea rentoutumisharjoitus taas auttaa sinua edistämään aivojesi toimintaa ja keskittymään paremmin tehtäviisi. Tietoista läsnäoloa harjoittamalla saat tutkimusten mukaan suunnattua toimintasi olennaisiin asioihin ja lisättyä hyvää mieltä jo työpäivän aikana. Tämän harjoituksen hengitystekniikka on myös erittäin terveellinen kehollesi.

 

Zeneraattorit palveluksessasi

Käytössäsi on kaksi kokenutta ammattilaista, joilta löytyy seuraavaa koulutusta:
* Psykologian maisteri x2
* Kauppatieteen maisteri (pääaineena tietojärjestelmätiede)
* FLT Ravintovalmentaja® Traumapsykoterapiakoulutus 2015-2019
* Tekeillä väitöskirja maailman tehokkaimpiin kuuluvasta työuupumusinterventiosta
* Mindfulness-, hyväksyntä ja arvopohjaisten menetelmien käyttökoulutus

Käytännön kokemuksemme ja työhyvinvoinnin tutkimustiedon pohjalta olemme kehittäneet oman tekniikan, joka tuo yrityksesi käyttöön tehokkaimmat menetelmät todellisten muutosten tekemiseen. Meistä saat luotettavan ja ammattitaitoisen kumppanin henkilöstösi täyden työtehon vapauttamiseen.

sanna_hanna

Ota yhteyttä

Lähteet

Bond, F.W., Flaxman, P.E., & Bunce, D. (2008). The influence of psychological flexibility on work redesign: Mediated moderation of a work reorganization intervention. Journal of Applied Psychology, 93, 645-654.

Glomb, T. M., Duffy, M. K., Bono, J. E., & Yang, T. (2011). Mindfulness at work. Research in Personnel and Human Resources Management, 30, 115-157.

Harter, J. K., Schmidt, F. L., & Keyes, C. L. (2003). Well-being in the workplace and its relationship to business outcomes: A review of the Gallup studies. Flourishing: Positive Psychology and The Life Well-Lived, 2, 205-224.

Hayes, S. C., Bond, F. W., Barnes-Holmes, D., & Austin, J. (toim.) (2006). Acceptance and mindfulness at work: Applying acceptance and commitment therapy and relational frame theory to organizational behavior management. New York: The Haworth Press, Inc. Also published in Journal of Organizational Behavior Management, 26, numbers 1/2.

Puolakanaho, A., Kinnunen, S. M., & Lappalainen, R. (2016). Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisen (MIHA) ohjelman vaikuttavuus työuupumusoireiden lievittäjänä: tutkimusyhteenveto Muupu-hankkeesta. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social research 548.

Schaufeli, W. B., Bakker, A. B., & Van Rhenen, W. (2009). How changes in job demands and resources predict burnout, work engagement, and sickness absenteeism. Journal of Organizational Behavior, 30, 893-917.

Tschopp, C., Grote, G., & Gerber, M. (2014). How career orientation shapes the job satisfaction–turnover intention link. Journal of Organizational Behavior, 35, 151-171.

Tags

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *