Kielletyt tunteet työelämässä II: Syyllisyys

Kielletyt tunteet työelämässä II: Syyllisyys
19.7.2017 No Comments » Hanna Markuksela, Vuorovaikutus Sanna Kinnunen

Tunteiden holtiton ja kehittymätön ilmaisu ei kuulu työpaikalle. Tästä johtuen ajatellaan helposti, ettei työn puitteissa saisi ylipäätään olla vaikeita tunteita. Inhimilliseen tunneskaalaan kuuluvista tunteista tehdään tabuja, kiellettyjä, jolloin ihmiset eivät saa purettua niitä rakentavasti.

Tunteiden tiedostamisesta ja kehittyneemmästä käsittelemisestä olisi kuitenkin suuri hyöty työyhteisölle ja työntekijöiden terveydelle. Tässä jutussa keskitytään kolmeen työelämässä vaikeaksi koettuun tyypilliseen tunteeseen toiminnallisesta näkökulmasta.
Kateus, syyllisyys ja häpeä – miten näitä voisi käsitellä ammattitaitoisesti ja jopa hyödyntää? Nyt vuorossa syyllisyys.

Blogisarjassa on aiemmin ilmestynyt:

Kielletyt tunteet työelämässä I: Kateus

Mikä on syyllisyyden tarkoitus suomalaisessa työelämässä?

syyllisyys2Työkulttuurimme yksi ihanne on täydellisyydentavoittelu yhdistettynä tunnollisuuteen ja loputtomaan muiden huomioimiseen. Tällainen paketti tekee työntekijästä mukavan ja helpon työkaverin, johon voi aina luottaa. Missä olisimmekaan ilman kilttejä kympin tyttöjä ja poikia? Monia heistä juuri syyllisyys piiskaa tekemään aina viimeisen päälle hienoa jälkeä, josta kaikki hyötyvät. Syyllisyyden kokemuksille alttiit ovat myös harvoin toimimassa työpaikan sääntöjä ja määräyksiä vastaan tai kyseenalaistamassa (huonojakaan) vallitsevia käytäntöjä.

Lisäksi monilla vasta deadlinen lähestyminen, kiire ja paine saavat todellisen toimintamoodin päälle. Ilman näihin liittyvää syyllisyyttä, tahti muistuttaisi löysästi eteenpäin valuvaa matoa.

Kaikella ylimääräisellä puskemisella on kuitenkin hintansa eikä kokonaisuus välttämättä enää menekään voiton puolelle. Jatkuva syyllisyys ja sen mukana tulevat stressireaktiot kuormittavat kehoa. Ajan mittaan myös suorituskyky alkaa heikentyä, sillä syyllisyys heikentää palautumista. Palautuminen huonontuu esimerkiksi tauoilla työpäivän aikana, pahimmillaan tauot jätetään pitämättä. Yöllä taas univaikeudet riivaavat ”pitäisi”-ajatteluun ja tekemättömien töiden labyrinttiin jumittunutta mieltä.

Miten käsitellä syyllisyyttä rakentavasti?

Mitä voi tehdä itse?

syyllisyys3Henkilökohtaisella tasolla kuormittuneen työntekijän on tärkeää mennä rohkeasti sinne, mistä syyllisyys alunperin kumpuaa. Usein syyllisyydestä kärsivälle on kehittynyt jo lapsena vaativuuden ja uhrautuvuuden tunnelukkoja, jotka ovat looginen seuraus esimerkiksi vastuun kantamisesta hyvin nuorena, liian haastavasta kasvuympäristöstä sekä perintötekijöistä. Näiden purkamiseen saa todella hyvää apua esimerkiksi työterveyspsykologin vastaanotolta sekä kahlaamalla tunnelukkoaiheisia itsehoitokirjoja. Psykoterapiakin on erinomainen vaihtoehto.

Vähitellen avautuu uusi maailma – asiat voikin hoitaa rennommalla otteella jopa entistä paremmin. “Riittävän hyvän” tekemistason vaaliminen on todellista ammattitaitoa. Better done than perfect, sanotaan nykyään bisnesmaailman huipulla. Zeneraattoreiden blogista Parempaa perfektionismia voi myös napata itselle vinkkejä syyllisyyttä aiheuttavan vaativuuden purkamiseen.

Mitä tehdä työyhteisössä?

syyllisyys4Työyhteisössä on tärkeää käydä säännöllisesti läpi jokaisen työntekijän tehtävänkuva. Onko selkeänä mielessä mitä kiireessä voi jättää tekemättä tai tehdä vähemmällä panostuksella, rennommin ja yksinkertaisemmin? Miten joka ikinen työntekijä oppii vähitellen hölläämään oikeassa kohdassa, jotta voimavat riittävät tärkeimpiin tehtäviin ja kokonaisuuden joustavaan hallintaan? Tutkimus osoittaakin, että työhön liittyvät syyllisyyden tunteet voivat johtaa jopa lisääntyneeseen elämäntyytyväisyyteen, jos omat voimavarat riittävät niiden käsittelemiseen. Jos taas työntekijä on jatkuvasti liian lujilla, ei voimavaroja syyllisyyden rakentavaan käsittelyyn ole.

Sisulla vaikka läpi harmaan kiven (kun sen kiven voisi kiertää) istuu sitkeästi tajunnassamme. Siitäkin huolimatta, että uudemmat tutkimustulokset osoittavat että monella työpaikalla lyhyempi työaika ja vähäisempi yksityiskohtien piperrys voisi vapauttaa syyllisyydestä, työhyvinvoinnin ongelmista ja tuoda lopulta parempaa tulosta jopa liikevaihdossa mitattuna.

Kun syyllisyys nakertaa esimiestä

Lähteet

Cohen, T. R., Panter, A. T., & Turan, N. (2013). Predicting counterproductive work behavior from guilt proneness. Journal of Business Ethics114, 45-53.

Harter, J. K., Schmidt, F. L., & Keyes, C. L. (2003). Well-being in the workplace and its relationship to business outcomes: A review of the Gallup studies. Flourishing: Positive Psychology and The Life Well-Lived, 2, 205-224.

Hochwarter, W. A., Perrewé, P. L., Meurs, J. A., & Kacmar, C. (2007). The interactive effects of work-induced guilt and ability to manage resources on job and life satisfaction. Journal of Occupational Health Psychology12, 125-135.

Lo, A., & Abbott, M. J. (2013). Review of the theoretical, empirical, and clinical status of adaptive and maladaptive perfectionism. Behaviour Change, 30, 96-116.

Young, J., Klosko, J., & Weishaar, M. (2008) Skeematerapia. Edita.

Tags

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *