Kielletyt tunteet työelämässä I: Kateus

Kielletyt tunteet työelämässä I: Kateus
19.7.2017 No Comments » Hanna Markuksela, Vuorovaikutus Sanna Kinnunen

Tunteiden holtiton ja kehittymätön ilmaisu ei kuulu työpaikalle. Tästä johtuen ajatellaan helposti, ettei työn puitteissa saisi ylipäätään olla vaikeita tunteita. Inhimilliseen tunneskaalaan kuuluvista tunteista tehdään tabuja, kiellettyjä, jolloin ihmiset eivät saa purettua niitä rakentavasti.

Tunteiden tiedostamisesta ja kehittyneemmästä käsittelemisestä olisi kuitenkin suuri hyöty työyhteisölle ja työntekijöiden terveydelle. Lokakuun blogisarjassa keskitytään kolmeen työelämässä vaikeaksi koettuun tyypilliseen tunteeseen toiminnallisesta näkökulmasta.

Kateus, syyllisyys ja häpeä – miten näitä voisi käsitellä ammattitaitoisesti ja jopa hyödyntää? Aloitetaan kateudesta.

Mikä on kateuden tarkoitus?

Kateus saa työntekijän tarkastelemaan haaveitaan suhteessa suorituskykyynsä ja saavutuksiinsa. Parhaimmillaan kateus on esimerkiksi itseä pidemmälle edenneen kollegan ihailua, johon sisältyvä omien taitojen epäileminen voitetaan ajan mittaan määrätietoisella itsen kehittämisellä. Kateus puskee ihmistä eteenpäin, korkeammalle tasolle.

Miksi kateus nousee esiin työelämässä?

kateus2Kansallisessa palautteen antamisen kulttuurissamme on edelleen suuresti kehittämistä. Vanhaa perua oleva liian kitsas ja varovainen työkaverin kehuminen on aikansa elänyt toimintamalli, mutta edelleen käytössä. Taustalla vaikuttavat usein ajatukset: ”Ettei se vaan ylpisty”, ”Kyllä se itsekin tietää olevansa hyvä” tai ”Ajattelee pian että vittuilen, jos rupean tässä lässyttämään jotain myönteistä palautetta”. Pitkään ilman hyvää palautetta raatava työntekijä ei välttämättä ilahdu kuunnellessaan vieressä kollegansa saamaa vuolasta kehutulvaa tai retostelua työsuhde-eduista, joita itselle ei ole suotu.

Tutkimuksessa on huomattu, että erityisesti hyvin suoriutuvat ovat alttiita joutumaan jopa vihamielisen kateuden uhreiksi. Toisinaan kateus voi ajaa ihmisiä pyrkimään vahingoittamaan kateuden kohteena olevaa, esimerkiksi nolaamalla hänet julkisesti tai puhumalla hänestä pahaa selän takana. Kateus voi ajaa tiimin yhteishenkeä haittaaviin tekoihin ja tahalliseen toimintaan tiimin yhteisiä tavoitteita vastaan. Etenkin jos kateuteen yhdistyy epäreiluuden kokemusta, on työyhteisö alttiina kateuden haittavaikutuksille.

Miten kateutta voidaan käsitellä rakentavasti?

Mitä tehdä työyhteisössä?

kateus3Jokainen kaipaa hyvää palautetta ja koko työyhteisö hyötyy sen antamisesta oikeassa suhteessa. On tutkittu, että joka ikistä kritiikin aihetta kohtaan työntekijän olisi hyödyllistä saada pidemmällä aikavälillä noin viisi myönteistä palautetta. Tällöin hänen itsetuntonsa vahvistuu, hän on motivoitunut kehittämään heikkouksiaan ja vahvistamaan vahvuuksiaan. Tämä vie työpaikan yleistä osaamistasoa ylöspäin.

Eri ihmiset ottavat eri tavoin palautetta vastaan. Jollekin toimii julkinen kehuminen, toiselle kahdenkeskinen. Joku sisäistää asiat huumorilla pehmitettynä, toinen tarvitsee toistoa ja rautalankamallin, että varmasti uskoo. Pääasia, että työntekijä saa kokea, että häntä kunnioitetaan. Silloin on vaikeampi sortua haitalliseen kateuteen. Tärkeää on myös, että palautetta tulee tasapuolisesti kaikille ja että se koetaan reiluna. Tutkimus vahvistaa, että eettinen ja oikeudenmukainen johtaminen vähentää kateuden haittavaikutuksia työyhteisössä.

Mitä voi itse tehdä?

kateus4Henkilökohtaisella tasolla on jo kehittynyttä tunteiden käsittelyä kyetä ylipäätään tunnistamaan ja myöntämään kateutta itsessään. Osa ihmisistä ei pääse näinkään pitkälle ja kateus, jota ei uskalleta kohdata, alkaa saada muita, kuormittavampia muotoja, joihin on enää vaikea pureutua.

Kateuden voi esimerkiksi kääntää voimaksi, jolla kehittää itseään. Sanonta ”Learn from the best” sopii tähän yhteyteen todella hyvin. Jos olet löytänyt ihmisen, jota voit aidosti kadehtia, olet löytänyt ihmisen, josta voit saada suunnattomasti inspiraatiota ja viedä itsesi aivan uudelle tasolle seuraamalla avoimin mielin “miten hän sen tekee?”. Tai ehkä lopulta tajuta, että käsiteltyäsi omat tunteesi myötätunnolla, et olekaan kovin kateellinen ja löydät itsestäsi enemmän hyvää, johon keskittyä vertailun sijaan.

Jos kateus sen sijaan kohdistuu sinuun ja alkaa näivertää välejä sekä ilmapiiriä työpaikallasi, on paikallaan hyödyntää sosiaalista pelisilmää. Kannusta kateellista, kun siihen on aihetta sekä tarkastele rehellisesti, toteutuuko työpaikalla tasa-arvo vai onko kateellinen työkaverisi kenties tullut jossakin asiassa epäreilusti tallatuksi tai syrjään sysätyksi.

Osuvatko kehut aina nappiin?

Lähteet

Cohen-Charash, Y., & Mueller, J. S. (2007). Does perceived unfairness exacerbate or mitigate interpersonal counterproductive work behaviors related to envy?. Journal of Applied Psychology92, 666-680.

Demirtas, O., Hannah, S. T., Gok, K., Arslan, A., & Capar, N. (2015). The moderated influence of ethical leadership, via meaningful work, on followers’ engagement, organizational identification, and envy. Journal of Business Ethics, 1-17.

Khan, A. K., Quratulain, S., & M Bell, C. (2014). Episodic envy and counterproductive work behaviors: Is more justice always good?. Journal of Organizational Behavior35, 128-144.

Kim, E., & Glomb, T. M. (2014). Victimization of high performers: The roles of envy and work group identification. Journal of Applied Psychology99(4), 619-635.

Losada, M., & Heaphy, E. (2004). The role of positivity and connectivity in the performance of business teams: A nonlinear dynamics model. American Behavioral Scientist, 47, 740-765.

Tags

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *