Kuinka toimia persoonallisuushäiriöiden kanssa työelämässä?

Kuinka toimia persoonallisuushäiriöiden kanssa työelämässä?
4.11.2017 No Comments » Ajanhallinta, Hanna Markuksela, Sanna Kinnunen, Stressinhallinta, Vuorovaikutus Sanna Kinnunen

Tuntuuko välillä, ettei tietyn työkaverin kanssa saa ikinä keskusteltua näkemyseroista ilman että tulee jyrätyksi ja olo on sen jälkeen fyysisestikin omituinen? Entä tuleeko vastaan työkavereita, joiden käytös on arvaamatonta ja työpaikalle ylimitoitetun dramaattista? Tai oletko kohdannut työkaverin, jonka kanssa on hyvin vaikea päästä juttusille ja jolle sosiaaliset tilanteet tuntuvat olevan erittäin haasteellisia?

Useimmiten kyseessä on normaali vaihtelu käyttäytymisessämme ja kokemisen tavoissamme. Toisinaan vastassa saattaa kuitenkin olla persoonallisuushäiriö.

Mitä persoonallisuushäiriöt ovat?

Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan jo nuorella iällä ilmenevää jäykkää toimintamallia, joka aiheuttaa henkilölle itselleen kärsimystä tai muuta haittaa arjen toiminnassa. Ongelmia voivat aiheuttaa erikoinen tapa tulkita omia ja toisten ajatuksia, hankaluudet tunteiden käsittelemisessä ja ilmaisemisessa tai vaikeudet vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Useimmiten yksilöllä on ongelmia sekä suhteessa itseensä että muihin.

Persoonallisuushäiriö on tärkeää erottaa stressitilanteen laukaisemasta satunnaisesta ongelmakäyttäytymisestä ja aikuisiällä tapahtuneista toiminnan muutoksista esimerkiksi sairauden tai vamman seurauksena. Raja persoonallisuushäiriön ja normaalina pidetyn toiminnan välillä on kuitenkin liukuva ja persoonallisuushäiriön ilmenemisen voimakkuudessa on eroja ihmisten välillä. Persoonallisuushäiriön kehittymiseen vaikuttavat niin perinnölliset kuin ympäristötekijätkin. Erityisesti lapsuusiän traumaattiset kokemukset voivat altistaa persoonallisuushäiriön kehittymiselle.

Persoonallisuushäiriöt ovat yllättävän yleisiä. Aikuisista 5-15 %:lla on havaittu jokin persoonallisuushäiriö. Oheisessa taulukossa on kuvattu lyhyesti 10 tunnistettua persoonallisuushäiriötä.

persoonallisuushairiot_taulukko

Persoonallisuushäiriöt työelämässä

Persoonallisuushäiriöt ja työkyky

Persoonallisuushäiriöt eivät automaattisesti tarkoita heikentynyttä työkykyä, vaan joissain ammateissa tietyn persoonallisuushäiriön omaava saattaa jopa loistaa. Esimerkiksi eristäytyvä persoonallisuus voi sopia paljon yksinoloa vaativaan työhön ja huomiohakuinen voi olla elementissään paljon esiintymistä vaativassa työssä. Tutkimuksissa on havaittu, että B-ryhmän persoonallisuushäiriöt (esim. epävakaa, epäsosiaalinen) haittaavat työkykyä enemmän kuin A- tai C-ryhmän häiriöt (esim. eristäytyvä, estynyt). Enemmän haittaa persoonallisuushäiriöistä vaikuttaa olevan pitkäjänteiselle uran rakentamiselle kuin ammattiin opiskelulle.

persoonallisuushairiot2Työyhteisön toimivuudelle ja työkavereiden hyvinvoinnille persoonallisuushäiriöstä voi olla jopa enemmän haittaa kuin persoonallisuushäiriöiselle ja hänen työkyvylleen.

Onneksi persoonallisuushäiriöt eivät ole hoitotoimien vaikutuspiirin ulkopuolella. Vaikka ne kuvaavatkin suhteellisen pysyviä reaktio- ja käyttäytymistapoja, niiden jäykkyyteen ja joustamattomuuteen voidaan vaikuttaa. Persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä huomattavasti psykoterapiasta ja saada apua toimintansa kehittämiseen. Tällöin oman motivaation on kuitenkin oltava mukana. Työelämässä haasteeksi tulee usein, että henkilö, jolla persoonallisuushäiriötä epäillään, ei välttämättä itse tiedosta käyttäytymisessään olevan mitään ongelmallista.

Persoonallisuushäiriöiden kanssa toimiminen työyhteisössä

Persoonallisuushäiriöstä kärsivän näkökulmasta ongelma voi olla kaikkien muiden toiminnassa ja hän kokee tulevansa väärinkohdelluksi. Tällainen oman roolin kieltäminen ongelmissa voi olla seurausta aidosta haasteesta hahmottaa oman toiminnan vaikutusta vaikeuksien syntymisessä. Lisäksi, kun omaa osuuttaan ei hahmota, on usein hyvin vaikea motivoitua muuttamaan toimintaansa. Persoonallisuushäiriöisten kanssa molempia osapuolia tyydyttävät kompromissit voivatkin olla vaikeita ja persoonallisuushäiriöistä voi olla haastavaa saada lopettamaan toisille haitallinen toimintansa.

Työelämässä on hyvä ymmärtää persoonallisuushäiriöiden vaikutuksia henkilön toimintaan, erityisesti haasteita hahmottaa oman toiminnan ongelmia. Ymmärtäminen ei kuitenkaan tarkoita, että mitä tahansa pitäisi hyväksyä. Ymmärrys voi auttaa hahmottamaan, ettei toinen pysty kunnolla hallitsemaan omaa toimintaansa ja ettei hän välttämättä tarkoita pahaa toiminnallaan. Tilanteen käsittelemisessä voi olla avuksi myös tieto siitä, ettei toiminnan kohteeksi joutunut ole välttämättä itse toiminut väärin toista kohtaan, vaikka tämän reaktio sellaista antaisikin ymmärtää. Persoonallisuushäiriöstä kärsivällä muiden mielestä normaali ja hyväksyttävä käytös voi laukaista voimakkaan reaktion, jota on vaikea ymmärtää ulkopuolelta katsottaessa.

persoonallisuushairiot3Jos persoonallisuushäiriöstä kärsivä aiheuttaa toistuvasti ongelmia työyhteisössä ja häiritsee toisten työn tekemistä, on tähän puututtava. Persoonallisuushäiriön mahdollisuuden hahmottaminen voi auttaa esimiestä miettimään sopivia puuttumiskeinoja, esim. selkeitä seurauksia tietynlaisesta toiminnasta ja nopeaa puuttumista haitallisen käyttäytymisen esiintyessä.

Persoonallisuushäiriöepäilyssä voi myös suosittaa työntekijälle avun hakemista esimerkiksi työterveyshuollon kautta. Ääritapauksissa muodolliset rangaistukset (esim. huomautukset, varoitukset, irtisanomiset) voivat olla aiheellisia. On kuitenkin hyvä huomata, että mitä kovempiin rangaistuksiin siirrytään, sitä tarkemmin näihin johtaneet tapahtumat tulee olla raportoituna. Samalla on esitettävä yritykset vaikuttaa ongelmalliseen toimintaan.

Seuraavaksi käydään läpi kolme persoonallisuushäiriötä, jotka näkyvät työelämässä ja joiden kanssa voi olla hyvinkin haasteellista toimia yhteisössä. Erityisesti keskitytään siihen, kuinka nämä persoonallisuushäiriöt ilmenevät ja kuinka niiden kanssa kannattaa toimia työelämässä.

Narsistinen persoonallisuushäiriö

Mistä on kyse?

Narsistiselle persoonallisuudelle on ominaista pitää itseään etuoikeutettuna ja muita parempana. Hän kaipaa paljon ihailua ja asettaa omat tarpeensa muiden tarpeiden edelle. Narsistiselle persoonallisuudelle on hankalaa ottaa vastaan omaan toimintaan kohdistuvaa kritiikkiä ja hän reagoi siihen usein tarpeettoman voimakkaasti. Narsisti on taipuvainen kateellisuuteen ja ylimielisyyteen. Tilaisuuden nähdessään hän käyttää toisia hyväksi omien päämääriensä saavuttamisessa eikä koe juurikaan empatiaa toisten kärsimystä kohtaan. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsii alle prosentti koko väestöstä.

Kuinka näkyy työelämässä?

persoonallisuushairiot4Työelämässä narsisti on erityisen ongelmallinen vastapuoli ristiriitatilanteissa. Hän ei useinkaan hahmota omaa rooliaan ongelman syntymisessä tai jos hahmottaa, jättää sen usein huomioimatta. Hänellä on mielestään oikeus erityiskohteluun. Narsisti voi olla työpaikalla kiusaajan roolissa ja aiheuttaa paljon vahinkoa työilmapiirille. Toisaalta narsistisen persoonallisuuden korkean toimintatason huomiohakuisesta alatyypistä on huomattu tutkimuksessa olevan hyötyä poliitikon ja johtajan toimissa.

Vaikka narsistisen persoonallisuushäiriön tietty alatyyppi voikin toimia onnistuneesti poliitikkona ja johtajana, ihmissuhdejohtamisessa narsisti ei usein loista. Erityisen haitallista narsistin toiminta voi olla esimiesasemassa, jossa ollaan päivittäin tekemisissä alaisten kanssa ja ohjataan näiden työtä. Työyhteisössä voi vallita pelon ilmapiiri, jossa alaiset ovat herkkinä esimiehen oikuille. Tällöin kiusaamiseen ja häirintään on erittäin vaikea puuttua, koska henkilö usein itse kieltää kaiken ja alaisille kynnys viedä asiaa eteenpäin johtoportaan seuraavalle tasolle on korkeampi.

Narsistinen persoonallisuus on usein haastavaa tunnistaa, sillä varsinkin ensikohtaamisilla narsisti saattaa olla hyvinkin miellyttävä ja käyttäytyä huomaavaisesti. Narsisti on usein taitava rakentamaan ympärilleen tukijoiden verkoston, jota hän sitten hallitsee erilaisin keinoin. Ihmisillä on hänelle arvoa sen mukaan, miten paljon heistä voi hyötyä.

Kuinka toimia narsistin kanssa työelämässä?

Työnantajan kannattaa asettaa tunnistetulle narsistille selkeät rajat. Narsistien toimintaa voi rajoittaa esimerkiksi antamalla selkeät tulosvastuutavoitteet ja valvomalla hänen toimintaansa. Jos narsisti on esimiesasemassa, voi alaisten huonosta kohtelusta ja väärinkäytöksistä rangaista esimiesaseman poisottamisella. Narsistin kanssa rangaistuksiin ja rajoituksiin liittyvät toimet kannattaa raportoida ja kuvata selkeästi, koska heidän on haasteellista huomata ongelmia toiminnassaan ja he ovat usein taitavia vakuuttamaan ulkopuoliset siitä, että heitä onkin kohdeltu epäoikeudenmukaisesti.

persoonallisuushairiot5Jos työkaverina tai omana esimiehenä on narsisti ja hän ei toimi niin epäasiallisesti, että siitä vielä rankaistaisiin työyhteisössä, voi toimivinta olla rajoittaa kanssakäymistä kyseisen ihmisen kanssa ja suojata itseä tämän toimien vaikutuksilta. Narsistin kanssa tasapuolinen keskustelu ongelmista ei välttämättä johda asian ratkeamiseen ja hankalissa keskusteluissa voikin olla hyvä pitää mukana kolmatta osapuolta, joka voi tarvittaessa rauhoittaa tilannetta ja myös kertoa oman puolueettomamman näkemyksensä tilanteen kulusta.

Narsistin toiminnan herättämille kielteisille ajatuksille ja tunteille kannattaa antaa tilaa ja käydä ne rauhassa läpi. Omista kokemuksista voi esimerkiksi kirjoittaa ja puhua. Narsisti voi onnistua syyllistämään toista toiminnastaan ja narsistin toiminnan uhriksi joutuvan onkin tärkeää päästä hahmottamaan, ettei oma toiminta ole välttämättä ollut vääränlaista tilanteessa. Se on saattanut aktivoida narsistilla uhkan kokemuksen, jonka vuoksi hän on reagoinut suhteettoman voimakkaasti. Narsistin toiminnan tunnistaminen on myös tärkeää siinä mielessä, että toiminnan uhriksi joutunut uskaltaa tuoda kokemuksensa esiin jäämättä yksin niiden kanssa.

Epävakaa persoonallisuushäiriö

Mistä on kyse?

Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä on käytetty aiemmin myös nimeä rajatilapersoonallisuus. Epävakaan toimintaa kuvaa tunnereaktioiden ja oman minäkäsityksen epävakaus. Kokemus omasta itsestä jatkuvana ja yhtenäisenä ihmisenä, jolla on selkeä käsitys itsestä, on häilyvä ja herkästi muuttuva. Epävakaa persoonallisuus on käytökseltään impulsiivinen ja monesti dramaattinen. Hänen ihmissuhteensa ovat myrskyisiä ja kokemukset ihmisistä vaihtelevat ääripäästä toiseen. Ihmissuhteissa aktivoituu herkästi hylätyksi tulemisen pelko, jota epävakaa ei usein pysty käsittelemään rakentavalla tavalla. Epävakaalle persoonallisuudelle on tyypillistä jopa itsetuhoinen impulsiivinen toiminta ja epävakaat tekevätkin keskimääräistä enemmän itsemurhayrityksiä. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsii väestötasolla noin 2-3 prosenttia.

Kuinka näkyy työelämässä?

Epävakaa persoonallisuus voi näkyä hyvinkin paljon työyhteisössä. Epävakaa persoonallisuus ei ole usein omimmillaan tarkkuutta ja pitkäjänteistä työskentelyä vaativissa tehtävissä, sillä hän on altis toimimaan hetken mielijohteista. Epävakaaseen persoonallisuuteen voi liittyä keskittymiskyvyttömyyttä, muistamattomuutta ja toiminnanohjauksen haasteita, jotka vaikeuttavat toimintaa työelämässä.

persoonallisuushairiot6Epävakaan persoonallisuuden kanssa ristiriitatilanteet voivat olla hyvin haastavia. Epävakaan tunnereaktiot ovat usein hyvin voimakkaita ja varsinkin jos häntä kritisoidaan jostakin, aktivoituu hylätyksi tulemisen pelko. Epävakaa ei välttämättä osaa käsitellä rakentavaakaan palautetta, vaan voi ottaa sen hyvin raskaasti. Epävakaa persoonallisuus altistaa impulsiiviselle toiminnalle, joten loukkaantuessaan henkilö saattaa tehdä hyvinkin dramaattisia toimia. Vastapuoli voi kokea herkästi syyllisyyden tunteita pelätessään aiheuttaneensa epävakaalle haittaa sanomisillaan. Epävakaan herkkyyden vuoksi voi kuitenkin olla, että vastaava reaktio olisi tullut, vaikka palaute olisi annettu silkkihansikkain.

Työyhteisön jäsenillä voi olla myös haasteita ymmärtää epävakaan mielenmuutoksia ja epävakaa persoonallisuus saattaa aiheuttaa laajempaa epävakautta ja epävarmuutta yhteisössään. Epävakaa voi vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin ja monesti työkaverit ovat varovaisia epävakaan seurassa pelätessään aiheuttavansa tunnepurkauksen.

Kuinka toimia epävakaan kanssa työelämässä?

Epävakaan persoonallisuuden hoidossa pitkäjänteisellä terapiatyöskentelyllä on havaittu hyödyllisiä vaikutuksia, esimerkiksi dialektinen käyttäytymisterapia voi auttaa. Hoidossa yhdistetään tunteiden käsittelyn ja käyttäytymisen säätelyn harjoituksia ja kehitetään taitoja toimia haastavissa tilanteissa. Pitkäjänteisessä työskentelyssä voidaan vahvistaa epävakaan minäkäsitystä ja parantaa hänen valmiuksiaan säädellä omaa toimintaansa.

persoonallisuushairiot7Työelämässä epävakaata persoonallisuutta epäiltäessä olisikin hyödyllistä saada epävakaa hoidon piiriin ja rajata hänen toimiensa vaikutuksia muuhun työyhteisöön. Työssä epävakaa voi hyötyä selkeistä rajoista ja yhteisistä sopimuksista siitä, millainen käytös on hyväksyttävää. Epävakaalle persoonallisuudelle varsinkin kriittinen palaute kannattaa antaa kahden kesken ja rauhallisissa olosuhteissa. Viestien on hyvä olla mahdollisimman selkeitä, ettei tulkinnanvaraa jää suhteettomien epäilyksien heräämiselle.

Jos epävakaan työkaverina sanoo tai tekee jotain, mihin epävakaa reagoi hyvin voimakkaasti, on hyvä tiedostaa epävakaan alttius voimakkaille reaktioille. Ääritapauksissa epävakaa voi reagoida itsetuhoisestikin ihmissuhteissa tapahtuneisiin asioihin ja tällöin vastapuoli on usein alttiina voimakkaillekin syyllisyyden kokemuksille. On tärkeää tiedostaa, että epävakaalla voi olla huomattavia haasteita käsitellä vaikeita tilanteita ja että tämän reaktiot saattavat olla täysin suhteettomia tilanteeseen nähden.

Estynyt persoonallisuushäiriö

Mistä on kyse?

Estynyt persoonallisuus kärsii voimakkaista estoista ihmissuhteissa ja hänen on vaikeaa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Estynyt kokee usein myös voimakkaita riittämättömyyden tunteita ja on yliherkkä kritiikille. Sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita, koska estynyt on epävarma omasta itsestään ja kokee usein muiden vähättelevän häntä. Estynyt välttelee uusia tilanteita pelätessään nolaavansa itsensä. Estynyt hakee turvallisuutta ja kaipaa varmuutta elämäänsä. Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsii noin 1 prosentti väestöstä.

Kuinka näkyy työelämässä?

persoonallisuushairiot8Estynyt voi menestyä oikein hyvin tehtävissä, joissa saa toimia vakaassa ympäristössä ja joissa tehtävät eivät ole niin haasteellisia, että aktivoisivat jatkuvasti riittämättömyyden kokemuksia. Persoonallisuushäiriö ei välttämättä tule erityisemmin esiin sopivassa ympäristössä. Estynyt persoonallisuus nousee usein ongelmallisesti esiin muutostilanteissa ja tiimityötä painottavissa ympäristöissä. Esimerkiksi koodarina itsenäisesti työskennellyt henkilö on voinut tuottaa oikein hyvää tulosta, mutta kun työyhteisössä otetaan käyttöön parikoodaus, voi alkaakin esiintyä ongelmia.

Uudelle altistuminen aktivoi erilaisia pelkoja ja huolia estyneen mielessä ja hän altistuu tällöin voimakkaille riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden kokemuksille. Estyneelle voi olla hyvin haasteellista toimia tiimeissä, koska hän kokee epävarmuutta omista kyvyistään ja epäilee muiden halua työskennellä kanssaan. Estynyt voi olla hyvin hankala saada mukaan yhteiseen toimintaan ja tekemiseen. Jos estynyt joutuu yllättäen sosiaaliseen tilanteeseen, hän on altis menemään lukkoon.

Kuinka toimia estyneen kanssa työelämässä?

Estyneen kanssa toimiessa on hyvä huomioida hänen vaikeutensa ihmissuhteissa ja esimerkiksi pyrittäessä vaikuttamaan estyneen toimintaan, keskustelut kannattaa käydä rauhassa ja mielellään kahden kesken. Estyneen esimiehenä on hyvä huomata, että estynyt on altis riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteille ja että hänen voi olla vaikea ilmaista itseään. Hyvän palautteen ja kritiikin suhdetta kannattaa miettiä saadakseen aikaan todellista muutosta sen sijaan, että estynyt jumiutuisi kritiikkiin.

persoonallisuushairiot9Estyneen työkaverina on hyödyllistä tiedostaa, kuinka haastavia sosiaaliset tilanteet voivat estyneelle olla. Esimerkiksi jos estynyt jättää aamutervehdyksen väliin, tätä ei kannata tulkita loukkaavaksi eleeksi, vaan suhteuttaa estyneen haasteisiin. Kun ymmärtää persoonallisuushäiriön vaikutusta estyneen toimintaan, voi suhteuttaa omia reaktioitaan tilanteissa, joissa estynyt toimii vaikeasti ymmärrettävällä tavalla.

Estyneen persoonallisuuden vaikutukset voi olla hyvä huomioida jo rekrytointivaiheessa. Estynyt persoonallisuus ei ole missään tapauksessa este menestyksekkäälle työuralle, mutta estynyt ei välttämättä ole omimmillaan kovassa kasvuvaiheessa olevassa yrityksessä, vaikka hänen tietotaitonsa vastaisikin tehtävän vaatimuksia.

Ystävällisyyden ja myötätunnon harjoitus

Omaa kykyä suhtautua myötätuntoisesti ja ystävällisesti erilaisiin persoonallisuuksiin voi kehittää harjoittelemalla. Ystävällisyyden ja myötätunnon harjoitus kehittää kykyä toimia ristiriitatilanteissa ja parantaa ihmissuhteiden laatua. Voit kokeilla harjoitusta täällä.

Lähteet

Koivisto, M., Keinanen, M., & Isometsa, E. (2007). Epavakaan persoonallisuuden hoito. Duodecim, 123, 1398-1407.

Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henriksson, M., Marttunen, M., & Partonen, T. (2007). Psykiatria. Helsinki: Duodecim.

Taiminen, T. (2011). Persoonallisuushäiriöt ja työkyky. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 10, 987-993.

World Health Organization. (1993). The ICD-10 classification of mental and behavioural disorders: diagnostic criteria for research (Vol. 2). World Health Organization.

Tags

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *