Mikä on opettajan työhyvinvoinnin tärkein tekijä?

Mikä on opettajan työhyvinvoinnin tärkein tekijä?
14.2.2019 No Comments » Hanna Markuksela, Sanna Kinnunen, Stressinhallinta Sanna Kinnunen

Opettajat ovat keskimäärin monia muita ammattikuntia innostuneempia työstään ja tiedostavat työnsä tärkeän merkityksen. Innostus on säilynyt siitäkin huolimatta, että ilmiöoppiminen, digitalisaatio ja resurssien leikkaukset ovat vaatineet opettajilta jatkuvaa venymistä ja lisänneet ammattikunnan työstressiä kohtuuttomasti.

Jopa 40 prosenttia opettajista kokee itsensä usein poikkeuksellisen väsyneeksi.

Opettajien palautumisen ongelmat kostautuvat vääjäämättä, joten asialle on tärkeää tehdä ajoissa jotain. Tässä blogissa tarkastelemme opettajien hyvinvointia työhyvinvoinnin tutkimuksen ja psykologeina käytännön työssä hankkimamme kokemuksen kautta. Käymme läpi opettajien hyvinvointiin vaikuttavia haasteita ja kaikkein tärkeimmän tekijän, jolla jaksamista on mahdollista parantaa näidenkin keskellä.

Opettajan vointi tarttuu oppilaisiin

Opettajan uupumus nostaa oppilaiden stressihormonitasoja mitattavasti. Lisäksi opettajan ylikuormitus heijastuu oppilaisiin tunnesäätelyn vaikeuksina ja heikompina yhteistyötaitoina. Sen sijaan rentoutunut opettaja suoriutuu paremmin opetustehtävistään, jaksaa olla myötätuntoinen ja tarjota oppilaille heidän tarvitsemaansa tukea omien tunteidensa säätelyssä.

Mikä opettajan työssä ylikuormittaa?

Tutkimuksissa esiin nousevat kuormitustekijät

● Työmäärä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin
● Haastavat vuorovaikutustilanteet (oppilaat, vanhemmat, työyhteisö, sidosryhmät)
● Kiusaaminen ja väkivalta
● Opettajan kokemus puuttuvasta tuesta esimiehiltä ja johdolta
● Työn fyysiset olosuhteet (esim. sisäilma)

 

55 % opettajista tekee töitä molempina viikonlopun päivinä ja 62 % käyttää kolmena arki-iltana aikaa töihin.

Jos kuormittavan työn lisäksi näin huomattava osa vapaa-ajasta kuluu töissä, ei palautumiseen jää tarpeeksi aikaa eikä työn ja perheen yhteensovittaminen onnistu tasapainoisesti. Tutkimusten mukaan näyttäisi myös siltä, ettei opettajia kuormita itse opetustyö samoissa määrin, kuin muut työtehtävät, kuten hallinnollinen työ. Erityisen kuormittavaksi ylimääräinen tekeminen käy, jos opettaja ei koe työtään arvostettavan.

Opettajista 47 % on kokenut kiusaamista viimeisen vuoden aikana, kun taas peräti 9 % on ollut väkivallan kohteena.

Sekä kiusaajina että väkivallan tekijöinä ovat yleensä oppilaat. Näihin kiusaamistapauksiin ei välttämättä ole samanlaisia varhaisen puuttumisen malleja, kuin työkavereiden taholta tulevaan kiusaamiseen. Kiusaaminen ja väkivalta johtavat myös herkästi sairauspoissaoloihin ja pahimmillaan traumatisoitumiseen.

Myös fyysiset tekijät melun lisäksi vaikuttavat jaksamisen kokonaisuuteen.

85 % opettajista raportoi työpaikallaan olevan sisäilmaongelmia ja 40 % kertoo näiden aiheuttaneen terveydellistä haittaa.

 

Miten aloittaa hyvinvoinnin parantaminen?

Opettajien kuormitustekijöissä on mukana isoja asioita, joihin työnjohdon ja poliittisen päätöksenteon tulee puuttua. Resurssit eivät kuitenkaan anna aina mahdollisuuksia nopeisiin uudistuksiin, mutta tällöinkin jaksamista on mahdollista parantaa. Tähän osuuteen tarjoamme työhyvinvoinnin tutkimustietoon ja omaan laajaan kokemukseemme perustuvat vinkit, joilla lähteä liikkeelle työyhteisön kuormituksen hallinnan ja palautumisen keinojen kehittämisessä.

Jaksamisen ratkaisee vireystilan itsesäätely

opettajan_työhyvinvointi_8Vaikka ulkoisiin olosuhteisiin ei voisi vaikuttaa, oman hermoston vireystilaan voi. Opettajan jaksamisen kannalta on keskeisen tärkeää, että oman vireystilan säätely toimii sujuvasti. Hektinen arki ja muuttuvat tilanteet altistavat vireystilojen heittelylle ylikuormituksesta väsymykseen ja omat tarpeet tulee kiireessä helposti laiminlyötyä. Tämä johtaa palautumisen vaikeuksiin vapaalla ja heikentää unen laatua niin, ettei edes määrällisesti riittävä uni enää palauta tarpeeksi yön aikana.

Sen sijaan voimiaan sujuvasti säätelevä opettaja saa parhaan irti omasta osaamisestaan. Kun oma vireystila pysyy optimaalisena hyvän tauotuksen ja rentoutuskeinojen avulla, on helpompi ratkaista nopeasti arjen ongelmat ja kohdata haastavatkin vuorovaikutustilanteet tasapainoisena.

Tässä näyte opettajan vireystilatreenistä!

 

Harjoitus 1: Tunnista tilasi

Hyvä vireystilan itsesäätely alkaa itsetuntemuksesta. Alla on oma laatikkonsa yli- ja alivireystilalle ja hyvälle vireelle. Missä vireessä sinä vietät työpäiväsi? Entä vapaa-ajan?

opettajan_tyohyvinvointi_2

Ylivireystreeni: Tuo mieleen jokin tilanne, jossa huomasit olevasi ylivireystilassa. Olisitko voinut tehdä jotain pysyäksesi hyvässä vireessä tuossa tilanteessa? Toteuta keinosi seuraavan kerran, kun huomaat vastaavan tilanteen.

Alivireystreeni: Vietätkö yli puolet hereillä oloajastasi alivireessä? Tämä on usein merkki pidemmälle edenneestä uupumuksesta, ja tällöin kannattaa hakea apua työterveyshuollosta.

Hyvän vireen treeni: Milloin olit viimeksi hyvässä vireessä? Millaiset asiat vaikuttivat oloosi tällöin? Millä keinoin saisit lisättyä noita keinoja perusarjessasi?

 

Harjoitus 2: Kiireisen työpäivän säätelykeinot

Mikrotaukojen (alle 10 min tauko työstä) on havaittu vähentävän uupumusta, lisäävän työtyytyväisyyttä ja auttamaan pysymään hyvillä mielin päivän aikana.

Mikrotauot opettajan arkeen

● Välitunnin alkaessa vedä 10 kertaa syvään henkeä niin, että tunnet hengityksen vatsanpohjassa asti. Tee tämä, vaikka olisit päättänyt käyttää välitunnin muutoin esim. oppilaiden asioiden selvittelyyn.

● Kun valvot ulkona lapsia, ala kiinnittää huomiota tiettyihin yksityiskohtiin. Esim. etsi punaisia vaatteita, tarrakiinnitteisiä kenkiä tai sinisiä silmiä. Saat pidettyä huomion lapsissa, mutta samalla irrotettua itseäsi peruspyörityksestä.

● Pidä mukanasi pieniä välipaloja (esim. hedelmät, proteiinipatukat), jotta saat verensokerin säilymään tasaisena. Verensokerin heittely altistaa vireystilan heittelylle.

● Vaihda taukokahvi yrttiteehen tai veteen. Varsinkin stressitilanteessa kofeiini saattaa lisätä kierroksia ja ylivirittää jo valmiiksi kierroksilla käyvää kehoa lisää.

● Tee pieni taukojumppa useampaan kertaan päivässä (esim. välitunnit). Yksikin liike kerralla riittää kehonhuoltamiseen. Valitse liike aina sen mukaan, mitä keho tuntuu milloinkin tarvitsevan, niin pääset samalla paremmin kosketuksiin kehon tarpeiden kanssa. Tätä voit kokeilla myös kollegojen tai oppilaiden kanssa, jos oikein innostut.

 

Harjoitus 3: Nopea rentoutuminen (kesto n. 3 min)

Jos kaipaat apua taukorentoutumisen käynnistämiseen, tässä on muutaman minuutin harjoitus, jolla saat hermoston rauhoittumaan.

 

Ammattilaiset avuksi alkuun pääsemisessä

Tarjoamme palvelua, joka sopii hyvinvointitaitojen arkikäytön käynnistämiseen erinomaisesti. Palvelumme tulee osaksi opettajien arkea ja on helppo toteuttaa ilman massiivisia resursseja pienessäkin yksikössä. Meillä on myös vankka ammattitaito. Alla olevassa laatikossa on tiivistys meistä ja palvelusta.

  • Käytössäsi ovat kokeneet ammattilaiset, joilta löytyy seuraavaa koulutusta:
    ● Psykologian maisteri x2
    ● Kauppatieteen maisteri (pääaineena tietojärjestelmätiede)
    ● Ravintovalmentaja
    ● Traumapsykoterapiakoulutus 2015-2019
    ● Tekeillä väitöskirja maailman tehokkaimpiin kuuluvasta työuupumusinterventiosta
    ● Mindfulness-, hyväksyntä ja arvopohjaisten menetelmien käyttökoulutus

     

    Palvelun toteutus
    ● 1 h innostava luento yhteisesti koko työyhteisölle, jossa otetaan yhteinen startti ja käydään tiiviisti läpi kaikkia koskevat ydinasiat
    ● Toiminnallinen käytännön opas (4 vkoa sisältöä)
    ● Oppaan läpikäyvä henkilökohtainen valmennus, jossa ammattilainen on viikoittain puhelin- tai viestiyhteydessä kunkin valmennettavan kanssa

    Palvelun sisällöt
    ● Miten aivot ja hermosto vaikuttavat suorituskykyyn ja jaksamiseen?
    ● Kuinka säilyttää suorituskyky läpi työpäivän ja jaksaa myös vapaalla?
    ● Miten opit säätelemään vireystilaasi nopeilla ja helpoilla arjen keinoilla?
    ● Kuinka pikarentoutuminen tapahtuu paineistetuissa tilanteissa?
    ● Miten keskittyä olennaiseen kiireessä ja paineessa?

    Palvelun hyödyt
    ● Henkilökuntaa ei tarvitse irrottaa perustyöstä kuin 1 h luennon ajaksi, muu valmennus hoidetaan sopivissa väleissä yksilöllisesti
    ● Valmennuksessa viedään arkeen helppoja keinoja, joiden jatkuva käyttö hyödyttää vielä pitkään valmennuksen jälkeenkin
    ● Palvelu perustuu tutkimustietoon ja käytännön työssä koeteltuihin keinoihin
    ● Palvelun tarjoavat alan huippuosaajat, jotka huomioivat kunkin valmennettavan yksilöllisen tilanteen ja auttavat saamaan hyvinvointikeinot käyttöön haastavissakin tilanteissa

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Suostun henkilötietojeni käsittelyyn ja niiden luovuttamiseen tapahtuman järjestämisestä vastaaville tahoille.

 

Lähteet

Ervasti, J., Kivimäki, M., Puusniekka, R., Luopa, P., Pentti, J., Suominen, S., … & Virtanen, M. (2012). Association of pupil vandalism, bullying and truancy with teachers’ absence due to illness: A multilevel analysis. Journal of school psychology, 50(3), 347-361.

Gluschkoff, K., Elovainio, M., Kinnunen, U., Mullola, S., Hintsanen, M., Keltikangas-Järvinen, L., & Hintsa, T. (2016). Work stress, poor recovery and burnout in teachers. Occupational medicine, 66(7), 564-570.

Hakanen, J. J., Bakker, A. B., & Schaufeli, W. B. (2006). Burnout and work engagement among teachers. Journal of school psychology, 43(6), 495-513.

Heikonen, L., Pietarinen, J., Pyhältö, K., Toom, A., & Soini, T. (2017). Early career teachers’ sense of professional agency in the classroom: associations with turnover intentions and perceived inadequacy in teacher–student interaction. Asia-Pacific Journal of Teacher Education, 45(3), 250-266.

Klingbeil, D. A., & Renshaw, T. L. (2018). Mindfulness-based interventions for teachers: A meta-analysis of the emerging evidence base. School Psychology Quarterly, 33(4), 501.

Malinen, O. P., & Savolainen, H. (2016). The effect of perceived school climate and teacher efficacy in behavior management on job satisfaction and burnout: A longitudinal study. Teaching and Teacher Education, 60, 144-152.

Mäkinen, M. (2013). Becoming engaged in inclusive practices: Narrative reflections on teaching as descriptors of teachers’ work engagement. Teaching and Teacher Education, 35, 51-61.

Lawrence, D. F., Loi, N. M., & Gudex, B. W. (2018). Understanding the relationship between work intensification and burnout in secondary teachers. Teachers and Teaching, 1-11.

OAJ:n Opetusalan työolobarometri 2017.

OAJ:n ja Turun yliopiston sisäilmatutkimus 2017.

Perera, H. N., Granziera, H., & McIlveen, P. (2018). Profiles of teacher personality and relations with teacher self-efficacy, work engagement, and job satisfaction. Personality and Individual Differences, 120, 171-178.

Pyhältö, K., Pietarinen, J., & Salmela-Aro, K. (2011). Teacher–working-environment fit as a framework for burnout experienced by Finnish teachers. Teaching and Teacher Education, 27(7), 1101-1110.

Oberle, E., & Schonert-Reichl, K. A. (2016). Stress contagion in the classroom? The link between classroom teacher burnout and morning cortisol in elementary school students. Social Science & Medicine, 159, 30-37.

Schussler, D. L., Greenberg, M., DeWeese, A., Rasheed, D., DeMauro, A., Jennings, P. A., & Brown, J. (2018). Stress and Release: Case Studies of Teacher Resilience Following a Mindfulness-Based Intervention. American Journal of Education, 125(1), 1-28.

Siekkinen, M., Pakarinen, E., Lerkkanen, M. K., Poikkeus, A. M., Salminen, J., Poskiparta, E., & Nurmi, J. E. (2013). Social competence among 6-year-old children and classroom instructional support and teacher stress. Early Education & Development, 24(6), 877-897.

Stoeber, J., & Rennert, D. (2008). Perfectionism in school teachers: Relations with stress appraisals, coping styles, and burnout. Anxiety, Stress, and Coping, 21(1), 37-53.

Yin, H., Huang, S., & Lv, L. (2018). A Multilevel Analysis of Job Characteristics, Emotion Regulation and Teacher Well-Being: A Job Demands-Resources Model. Frontiers in Psychology, 9, 2395.

 

Tags

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *