Näin vältät jouluvitkastelua

Näin vältät jouluvitkastelua
7.12.2016 No Comments » Ajanhallinta, Hanna Markuksela, Sanna Kinnunen, Stressinhallinta Sanna Kinnunen

Tänä vuonna voit viedä joulurauhan aivan uudelle tasolle suunnittelemalla ajankäyttöäsi paremmin yksinkertaisilla keinoillamme. Seuraavat kikat säästävät sinut joulustressiltä sekä auttavat kehoasi ja mieltäsi palautumaan tehokkaammin joululoman aikana.

VINKKI 1: Hyödynnä aikaraameja

Levähtääkö aikataulusi, vaikka suunnittelet sen ennakkoon? Vievätkö joululahjojen hankinnat, kotityöt ja ruoanlaitto liian paljon aikaa, vaikka olet mielestäsi aloittanut valmistelut jo hyvissä ajoin?

On hyvä tiedostaa, että tehtävä täyttää yleensä vähintään sille varatun ajan eli saatamme vitkastella tehtävän hoitamista sille varaamiemme aikaraamien sisällä. Jos olet buukannut jouluruokien valmistamiselle viikon, vierähtää viikko helposti ja tekemisen tahti on suunnitelman mukainen. Jos varaamme samaan urakkaan aikaa vain kolme päivää, saamme työn valmiiksi tässä ajassa, koska organisoimme ja keskitymme paremmin.

Tiedosta siis minkä verran asiat oikeasti vaativat aikaa ja tartu hommiin. Jos oman ajankäytön hahmotus tuntuu haastavalta, laita tehdessäsi muistiin, minkä aikaa mikin asia vie. Näin saat itsellesi käyttökelpoista tietoa jatkosuunnitelmia varten.

VINKKI 2: Kellota ajankäyttösi ja keskity paremmin

vitkastelu4Kuulutko niihin, joiden on vaikeaa aloittaa siivous ja kun vauhtiin päästään, muuttuu yksinkertainen homma huoneesta toiseen poukkoilemiseksi ja haahuiluksi?
Ota käyttöön vanha kunnon munakello tai kännykän ajastin, pistä itsellesi aikaraja ja siirrä fokus yhteen asiaan kerrallaan.

Voit esimerkiksi päättää, että siivoat keittiön vartissa ja voit sen jälkeen tehdä jotain mukavaa. Laita kello soimaan vartin päästä, jätä muut asiat mielestä ja keskity vain keittiöön. Vartin kuluttua sinulla on todennäköisesti siisti keittiö ja voit pitää mukavan tauon ja siirtyä sitten seuraavaan tehtävään. Tällä tavalla saat myös helposti pilkottua tehtävävuortasi sopivan pieniin palasiin, jolloin myös tunne siitä, että asiat ovat omissa käsissä helpottaa oloasi.

Kun tiedossasi on jokin tehtävä, kellota itsellesi siihen tietty aika ja käytä varaamasi aika pelkästään kyseisen tehtävän hoitoon. Ajan päätyttyä voit sitten arvioida, pitääkö saman tehtävän parissa jatkaa vielä toinen kellotus vai siirrytkö seuraavaan asiaan. Tällaisesta ajankäytön kellotuksesta voi myös rakentaa vaikka koko perheen yhteisen pelin, jossa kellotuksia kerätään yhdessä. Kellotusten välissä voi sitten tehdä jotain mukavaa ja virkistävää ennen seuraavan tehtävän aloittamista.

Voit käyttää ajastuksen sijaan myös tietynmittaista kappaletta tai soittolistaa, jonka aikana tehtävä hoidetaan.

VINKKI 3: Ota asia omaksesi ja tee hommasta mielekästä

Kun lähdet miettimään jouluvalmisteluja, tuleeko sisältäsi automaattisesti pitkä pitäisi-lista? Milloin viimeksi olet pysähtynyt miettimään, miksi hääräät? Ennen tämän vuoden valmisteluihin uppoamista, pysähdy hetkeksi miettimään syitä tekemisesi taustalla. Löytyykö taustalta jokin sinulle tärkeä arvo, jonka toteuttamisesta oikeastaan nautit?

Esimerkiksi siivoamisen taustalla voisi olla halu tehdä kodista viihtyisä ja rauhallinen perheen joulua varten. Pyri linkittämään tekemisesi johonkin itsellesi merkitykselliseen asiaan. Tällöin tekeminenkin muuttuu pakonomaisesta pitäisi-listan läpikäymisestä innostavammaksi puuhailuksi. Jos et löydä tärkeää syytä hoitaa jotain, voisitko vain jättää kyseisen tehtävän välistä?

Tehtävän merkityksen muuttamisen lisäksi voit myös panostaa tehtävän mukavaksi tekemiseen. Suunnittele tekemisen lomaan esimerkiksi mukava tauko, nauti samalla hyvästä musiikista tai lupaa itsellesi motivoiva palkinto valmiiksi saadusta työstä, esimerkiksi kuppi suosikkijuomaasi tai leffa. Vaikkei tehtäväsi olisi se kaikkein mieluisin, ei ole mitään syytä vielä lisäksi kärvistellä omien ajatusten kanssa sitä tehdessäsi, vaan piristää tunnelmaa.

VINKKI 4: “Jos mä sit huomenna…” ja muut mielen harhautukset

“Kyllä mä kerkeän tän sitten myöhemminkin!” “Ei siinä kauaa mene, joten ihan hyvin voin siirtää tämän huomiseksi…” “Teen tän sitten kun…” Kuulostavatko tällaiset lausahdukset tutuilta? Mielemme on mestari keksimään perusteluja sille, miksi jotakin ei pitäisi tehdä juuri nyt. Yleensä seurauksena on ahdistuksen lisääntyminen sitä mukaa, mitä lähemmäs deadlinea mennään. Lopulta urakka on saattanut kasvaa mielessä niin suureksi, että on vaikea löytää sopivaa aloitusajankohtaa.

Ihmismieli on taitava ajatuskone. Tästä ominaisuudesta on meille hyötyä, kun ratkaisemme ongelmia ja selvitämme asioiden välisiä yhteyksiä. Haitaksi tämä taitavuus on, kun alamme ratkaista ongelmaa nimeltä “Ei huvita tehdä tätä nyt.” Mielemme keksii sujuvasti hyvin vakuuttavia perusteluja, jotka suorastaan pakottavat meidät jättämään suunnitellun tekemisen väliin. Jos on taipumusta vitkasteluun, tämä mielen taito voi haitata tuloksellisuutta ja mielen hyvinvointia.

Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Mielen kanssa voi opetella toimimaan niin, että pääsee itse takaisin ohjaksiin omassa elämässä. Hyvä keino vitkastelun vähentämiseen on “En pysty tekemään” -harjoitus.

  • Otetaan esimerkiksi joulusiivous:

    1. Aloita siivous esim. pölyjen pyyhkimisestä.

    2. Tehdessäsi toistele itsellesi: “En pysty nostamaan rättiä.” “En pysty kastelemaan rättiä.” “En pysty laittamaan pesuainetta.” “En pysty pyyhkäisemään pöytää.” yms.

    3. Huomaa, että pystyt tekemään aika paljon asioita samalla kun mielesi vakuuttelee sinulle, ettei tekemisestä tule mitään.

    4. Jatka tällä tavalla vaikka koko siivouksen ajan.

Tätä periaatetta voit soveltaa mihin vain vitkastelukohteeseen. Kokeile mitä tapahtuu…

VINKKI 5: Jos kuitenkin vitkastelet, tee se ajatuksella

vitkastelu2 Jos kuitenkin vitkastelu tuntuu olevan sinulle luontaista ja saat tehtävät valmiiksi ajallaan vitkastelusta huolimatta, saatat olla aktiivinen vitkastelija. Aktiivisella vitkastelulla tarkoitetaan tietoista asioiden siirtämistä lähemmäksi deadlinea. Aktiiviset vitkastelijat kokevat itsensä tehokkaammiksi aikapaineessa ja kykenevät hallitsemaan omaa ajankäyttöään tehtävän kanssa niin, että aikapaine syntyy, mutta tehtävä ei myöhästy.

Aktiiviset vitkastelijat ovat myös yleensä tyytyväisiä työnsä lopputuloksiin näennäisestä kiireestä huolimatta. Aktiivisen hidastelun on itse asiassa havaittu olevan yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jos siis tunnistat itsesi yllä olevasta kuvauksesta, voit alkaa nähdä vitkastelun hyödyllisenä ominaisuutena vältettävän asian sijaan.

Jos taas vitkasteluasi kuvaavat enemmän alla olevat passiiviseen vitkasteluun liittyvät asiat, kannattaa panostaa ensimmäiseen neljään vinkkiin. Passiivinen vitkastelu on sitä ”perinteisempää” hidastelua eli tehtävien välttelyä ja siirtämistä, joka liittyy yleensä vaikeuteen suunnitella ajankäyttöä ja kestää paineita. Yleensä siihen yhdistyvät myös kielteiset ajatukset omista kyvyistä ja hyvinvoinnin lasku. Tällöin ei yleensä tule oltua tyytyväinen lopputulokseen, jos nyt ylipäänsä saa tehtävän hoidettua.

Tunnista siis oma tyylisi ja valitse sopiva toimintamalli sen mukaan. Jos olet aktiivinen vitkastelija, nauti siitä! Jos taas tunnistat itsessäsi passiivisen vitkastelijan, keskity blogin 4 muun vinkin haltuunottoon.

Lähteet

Habelrih, E. A., & Hicks, R. E. (2015). Psychological well-being and its relationships with active and passive procrastination. International Journal of Psychological Studies, 7(3), 25–34.

Hayes, S.C., & Smith, S. (2008). Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää. Tampere: SKT Oy.

Tags

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *