Vireystila ja menestyjän ajankäyttö

9.3.2019 No Comments » Ajanhallinta, Etusivu, Hanna Markuksela, Podcast, Sanna Kinnunen Sanna Kinnunen

Kuinka aivotyöläinen saa itsestään parhaat suoritukset irti uuvuttamatta itseään totaalisesti? Kuinka työaika kannattaa käyttää? Riittääkö palautumiseen pelkkä lepo? Entä miten unesta saadaan mahdollisimman virkistävää?

Aivoystävällinen ajankäyttö -podcastsarjamme tarjoaa tutkittua tietoa aivoystävällisestä ajankäytöstä ja antaa käytännön vinkkejä oman ajankäytön tuunaamiseen. Sarjan 1. osassa ruoditaan “superaikatauluja” ja annetaan käytännön vinkkejä siihen, kuinka unesta saadaan aivoystävällistä ja palauttavaa. Alla on kuvamateriaalia podcastin kuuntelun tueksi sekä lisävinkki unen tukemiseen.

Aivoystävällinen ajankäyttö – Kunnon unista hyvä pohja päivään

Uupuvasta “superihmisestä” ajankäytön mestariksi

Alla näet uupuvan superihmisen aikataulun, jonka tyyppiseen päiväjärjestykseen moni pyrkii nykyajan kiirettä ja kovaa vauhtia ihannoivassa ilmapiirissä. Valitettavasti aivojamme ei ole suunniteltu kestämään tällaista rytmitystä. Podcastistamme voit kuunnella tarkemmin, mitä superihmisen aikataulu tekee ihmisaivoille.

Toisessa kuvassa näet aivo- ja työhyvinvointitutkimuksen mukaan aivotyöläiselle paremmin sopivan päivärytmin. Tässä rytmissä tehokkaalle työlle on paljon vähemmän aikaa, mutta lyhyessä ajassa voi saada itsestään paljon enemmän irti, kun energiaa ei mene väsymyksen ja ylikuormituksen kanssa taistelemiseen.

Kumpaa piirakkaa sinun ajankäyttösi muistuttaa?

Laita oma ajankäyttö kuntoon arjen keinoilla

Saat podcast-sarjaan yhdistetyissä blogeissa vinkkejä aikapiirakan palasten säätämiseen paremmalle tolalle.

Lepo ja uni

Vinkki 1: Kehon progressiivinen rentoutus

Progressiivinen rentoutus auttaa purkamaan kehon jännityksiä, vähentää ahdistuksen ja stressin tunnetta ja tukee nukahtamista. Ei haittaa, vaikka nukahtaisit kesken harjoituksen.

1. Sulje silmät ja skannaa keho päästä varpaisiin. Kuulostele tuntemuksia.
2. Siirrä sitten huomio vuoron perään eri kehon osiin. Ensin jännitä kulloinkin huomion kohteena oleva kehon osa ja sitten päästä se rentoutumaan.
3. Käy keho läpi esim. seuraavasti: a) Oikea jalka, b) Vasen jalka, c) Vatsan ja lantion alue, d) Rintakehän alue, e) Hartia ja niskat, f) Oikea käsi, g) Vasen käsi, h) Pään ja kasvojen alue, i) Koko keho
4. Lopuksi skannaa keho päästä varpaisiin. Kuulostele tuntemuksia.

Ammattilaiset avuksi alkuun pääsemisessä

Käytössäsi ovat kokeneet ammattilaiset, joilta löytyy seuraavaa koulutusta:
● Psykologian maisteri x2
● Kauppatieteen maisteri (pääaineena tietojärjestelmätiede)
● Ravintovalmentaja
● Traumapsykoterapiakoulutus 2015-2019
● Tekeillä väitöskirja maailman tehokkaimpiin kuuluvasta työuupumusinterventiosta
● Mindfulness-, hyväksyntä ja arvopohjaisten menetelmien käyttökoulutus

Palvelun toteutus
● 3 h tehovalmennus, jossa tiiviit tietoiskut, havainnollistavat esimerkit ja käytännön harjoitukset auttavat tekemään ajanhallinnasta tehokasta ja hyvinvointia tukevaa
● Osallistujien käyttöön jää vinkkipaketti ajanhallinnan kehittämiseen osana arkea

Palvelun sisällöt
● Millaisessa vireystilassa aivotyö onnistuu parhaiten?
● Kuinka omaa tekemistä voi jaksottaa ja priorisoida niin, että tärkeissä tehtävissä on parhaimmillaan?
● Mitkä ovat aivotyöläisen tyypillisimmät aikavarkaat ja kuinka niistä päästään eroon?
● Kuinka kuormitus ja lepo saadaan tasapainoon arjessa?
● Kuinka omasta ajanhallinnasta ja hyvinvoinnista voi huolehtia yhtä aikaa, vaikka olisi kuinka kiireinen?

Palvelun hyödyt
● Valmennuksessa harjoitellaan helppoja ja nopeita arjen ajanhallintakeinoja, joiden jatkuva käyttö hyödyttää vielä pitkään valmennuksen jälkeenkin
● Palvelu perustuu tutkimustietoon ja käytännön työssä koeteltuihin keinoihin
● Palvelun tarjoavat alan huippuosaajat, jotka auttavat saamaan ajanhallintakeinot käyttöön haastavissakin tilanteissa

Kokemuksia palvelusta
● “Ei pelkkä luento, konkreettiset harjoitukset hyviä. Ei nukuttanut koko aikana, se kertoo jotain. Ylitti odotukset.”
● “Asiantuntijat sydämellä mukana koulutuksessa. Elävät sitä mitä opettavat! Ovat samalla tasolla, hyviä esimerkkejä. Todellisia ammattilaisia!”
● ”Loistavaa osaamista, erinomaista esiintymistä ja rauhallista perustelemista, asioiden avaamista. Iso kiitos!”

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Lähteet

Bosch, C., Sonnentag, S., & Pinck, A. S. (2018). What makes for a good break? A diary study on recovery experiences during lunch break. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 91, 134-157.

Clapp, W. C., Rubens, M. T., Sabharwal, J., & Gazzaley, A. (2011). Deficit in switching between functional brain networks underlies the impact of multitasking on working memory in older adults. Proceedings of the National Academy of Sciences, 108, 7212-7217.

Hedensjö, B. (2014). Hyvä yö: Mitä uni on ja miten sitä saa? Tallinna: Art House.

Huotilainen, M., & Peltonen, L. (2017). Tunne aivosi. Helsinki: Otava.

Kennedy, G. A., & Ball, H. (2007). Power break: A brief hypnorelaxation program to reduce work-related fatigue and improve work satisfaction, productivity, and well-being. Australian Journal of Clinical & Experimental Hypnosis, 35, 169-193.

König, C. J., Kleinmann, M., & Höhmann, W. (2013). A field test of the quiet hour as a time management technique. Revue Européenne de Psychologie Appliquée/European Review of Applied Psychology, 63, 137-145.

Li, Y., Liu, H., Weed, J. G., Ren, R., Sun, Y., Tan, L., & Tang, X. (2016). Deficits in attention performance are associated with insufficiency of slow-wave sleep in insomnia. Sleep Medicine, 24, 124-130.

Lian, Y., Xiao, J., Liu, Y., Ning, L., Guan, S., Ge, H., … & Liu, J. (2015). Associations between insomnia, sleep duration and poor work ability. Journal of Psychosomatic Research, 78, 45-51.

Patterson, M. C. (2017). A naturalistic investigation of media multitasking while studying and the effects on exam performance. Teaching of Psychology, 44, 51-57.

Rubenking, B. (2017). Boring is bad: Effects of emotional content and multitasking on enjoyment and memory. Computers in Human Behavior, 72, 488-495.

Sonnentag, S., & Fritz, C. (2007). The Recovery Experience Questionnaire: development and validation of a measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, 12, 204-221.

Previous Post Next