Aivoystävällinen ajankäyttö töissä

28.3.2019 No Comments » Ajanhallinta, Etusivu, Hanna Markuksela, Podcast, Sanna Kinnunen Sanna Kinnunen

Kuinka aivoystävällinen ajankäyttö takaa parhaan suorituskyvyn? Kuinka työaika ja erilaiset tehtävät kannattaa rytmittää aivotutkimuksen perusteella? Riittääkö palautumiseen pelkkä lepo? Entä miten unesta saadaan mahdollisimman virkistävää?

Aivoystävällinen ajankäyttö -podcastsarjamme tarjoaa tutkittua tietoa aivoystävällisestä ajankäytöstä ja antaa käytännön vinkkejä oman ajankäytön tuunaamiseen. Sarjan 2. osassa keskitytään ajankäyttöön töissä ja pohditaan, kuinka saada itsestä parhaat tehot irti uhraamatta hyvinvointia ja jaksamista.

Aivoystävällinen ajankäyttö – Parhaat tehot saa itsestä huolehtimalla

Aivoystävällinen ajankäyttö – Päivän aikapiirakka optimaaliseksi

Alla näet aivo- ja työhyvinvointitutkimuksen mukaan aivotyöläiselle sopivan päivärytmin. Vaikka piirakan palaset ovat tässä tietyssä järjestyksessä, arjessa voi olla hyvä sekoittaa tehokasta työtä ja rentoutumista tai rutiinityötä ja aktiivista palautumista parhaan tasapainon saamiseksi. Ainoastaan uni kannattaa nukkua selkeästi yhdessä pätkässä parhaan palauttavuuden saavuttamiseksi.

Laita oma ajankäyttö kuntoon arjen keinoilla

Saat podcast-sarjaan yhdistetyissä blogeissa vinkkejä aikapiirakan palasten säätämiseen paremmalle tolalle.

Tehokas työ

Kokeile hiljaista tuntia

Hiljainen tunti parantaa tuottavuutta – sekä tunnin aikana hoidettavien tehtävien osalta että koko lopputyöpäivän aikana.

1. Varaa työpäivästä 1 tunti hiljaiselle työlle.
2. Tunnin aikana varaa itsellesi rauhallinen työskentelytila sekä hiljennä älylaitteet, sähköposti ja some. Kerro myös työkavereille, ettei sinua saa häiritä kuin äärimmäisessä hädässä tunnin aikana.
3. Tee keskittymistä vaativat tehtävät hiljaisen tunnin aikana.
4. Seuraa vaikutuksia tehokkuuteesi ja tuottavuuteesi tunnin aikana ja sen jälkeen.

Rutiinityö

Käytä sähköpostia tehokkaasti

Monella aivotyöläisellä sähköpostien läpikäynti nappaa yllättävän ison osan työpäivästä ja monesti vieläpä parhaan vireen ajasta. Kokeile seuraavaa rutiinia sähköpostien kanssa.

1. Suunnittele päivään 1-3 sähköpostin tarkastusaikaa (esim. lounaan jälkeen)
2. Hoida alle 5 min vievät vastaukset heti
3. Aikatauluta pidempää harkintaa tai tiedonhakua vaativat vastaukset:
* Ajoita tärkeysjärjestyksen mukaan
* Ilmoita tarvittaessa lähettäjälle, milloin hän voi odottaa vastaustasi
4. Laadi selkeä viesti:
* Informatiivinen otsikko
* Mitä toivot vastaajalta
* Mitä tiiviimpi, sen parempi!

Ammattilaiset avuksi alkuun pääsemisessä

Käytössäsi ovat kokeneet ammattilaiset, joilta löytyy seuraavaa koulutusta:
● Psykologian maisteri x2
● Kauppatieteen maisteri (pääaineena tietojärjestelmätiede)
● Ravintovalmentaja
● Traumapsykoterapeutti
● Psykologian tohtori, väitöskirja työuupumuksen hoidosta
● Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisten menetelmien käyttökoulutus

Palvelun toteutus
● 3 h tehovalmennus, jossa tiiviit tietoiskut, havainnollistavat esimerkit ja käytännön harjoitukset auttavat tekemään ajanhallinnasta tehokasta ja hyvinvointia tukevaa
● Osallistujien käyttöön jää vinkkipaketti ajanhallinnan kehittämiseen osana arkea

Palvelun sisällöt
● Millaisessa vireystilassa aivotyö onnistuu parhaiten?
● Kuinka omaa tekemistä voi jaksottaa ja priorisoida niin, että tärkeissä tehtävissä on parhaimmillaan?
● Mitkä ovat aivotyöläisen tyypillisimmät aikavarkaat ja kuinka niistä päästään eroon?
● Kuinka kuormitus ja lepo saadaan tasapainoon arjessa?
● Kuinka omasta ajanhallinnasta ja hyvinvoinnista voi huolehtia yhtä aikaa, vaikka olisi kuinka kiireinen?

Palvelun hyödyt
● Valmennuksessa harjoitellaan helppoja ja nopeita arjen ajanhallintakeinoja, joiden jatkuva käyttö hyödyttää vielä pitkään valmennuksen jälkeenkin
● Palvelu perustuu tutkimustietoon ja käytännön työssä koeteltuihin keinoihin
● Palvelun tarjoavat alan huippuosaajat, jotka auttavat saamaan ajanhallintakeinot käyttöön haastavissakin tilanteissa

Kokemuksia palvelusta
● “Ei pelkkä luento, konkreettiset harjoitukset hyviä. Ei nukuttanut koko aikana, se kertoo jotain. Ylitti odotukset.”
● “Asiantuntijat sydämellä mukana koulutuksessa. Elävät sitä mitä opettavat! Ovat samalla tasolla, hyviä esimerkkejä. Todellisia ammattilaisia!”
● ”Loistavaa osaamista, erinomaista esiintymistä ja rauhallista perustelemista, asioiden avaamista. Iso kiitos!”

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Lähteet

Bosch, C., Sonnentag, S., & Pinck, A. S. (2018). What makes for a good break? A diary study on recovery experiences during lunch break. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 91, 134-157.

Clapp, W. C., Rubens, M. T., Sabharwal, J., & Gazzaley, A. (2011). Deficit in switching between functional brain networks underlies the impact of multitasking on working memory in older adults. Proceedings of the National Academy of Sciences, 108, 7212-7217.

Hedensjö, B. (2014). Hyvä yö: Mitä uni on ja miten sitä saa? Tallinna: Art House.

Huotilainen, M., & Peltonen, L. (2017). Tunne aivosi. Helsinki: Otava.

Kennedy, G. A., & Ball, H. (2007). Power break: A brief hypnorelaxation program to reduce work-related fatigue and improve work satisfaction, productivity, and well-being. Australian Journal of Clinical & Experimental Hypnosis, 35, 169-193.

König, C. J., Kleinmann, M., & Höhmann, W. (2013). A field test of the quiet hour as a time management technique. Revue Européenne de Psychologie Appliquée/European Review of Applied Psychology, 63, 137-145.

Li, Y., Liu, H., Weed, J. G., Ren, R., Sun, Y., Tan, L., & Tang, X. (2016). Deficits in attention performance are associated with insufficiency of slow-wave sleep in insomnia. Sleep Medicine, 24, 124-130.

Lian, Y., Xiao, J., Liu, Y., Ning, L., Guan, S., Ge, H., … & Liu, J. (2015). Associations between insomnia, sleep duration and poor work ability. Journal of Psychosomatic Research, 78, 45-51.

Patterson, M. C. (2017). A naturalistic investigation of media multitasking while studying and the effects on exam performance. Teaching of Psychology, 44, 51-57.

Rubenking, B. (2017). Boring is bad: Effects of emotional content and multitasking on enjoyment and memory. Computers in Human Behavior, 72, 488-495.

Sonnentag, S., & Fritz, C. (2007). The Recovery Experience Questionnaire: development and validation of a measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, 12, 204-221.

Previous Post Next